Refine Search

New Search

Results: 148

(searched for: publisher_id:10644)
Save to Scifeed
Page of 3
Articles per Page
by
Show export options
  Select all
Marjut Arola
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 71-76; doi:10.30668/janus.98025

Suvi Holmberg, Johanna Ranta
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 54-70; doi:10.30668/janus.84835

Abstract:
Tässä artikkelissa kysymme, miten koti tilana tukee ja haastaa psykososiaalisesti orientoituneen katkaisuhoidon käytäntöjä. Tutkimuksen metodologinen kehys nojaa kodin maantieteen perinteeseen. Lähestymme kotia monimerkityksellisenä kulttuuristen, materiaalisten, emotionaalisten ja sosiaalisten merkitysten läpäisemänä tilana. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2018 liikkuvalla etnografialla suomalaisesta kotikatkopalvelusta. Se koostuu kahdeksalla kotikäynnillä nauhoitetusta asiakas-työntekijävuorovaikutuksesta. Tutkimus havainnollistaa, kuinka kotia merkityksellistetään paitsi asiakkaan yksityisenä tilana, myös päihdetyön toteuttamisympäristönä. Koti elementteineen ja rutiineineen luo turvallisen ja häpeältä suojaavan sekä autonomiaa ja tukea antavan tilan juomisen lopettamiselle, mutta edellyttää asiakkaalta tietoisuutta tilaan liittyvistä juomista laukaisevista tekijöistä sekä omasta vastuustaan osana kotona toteutettavaa katkaisuhoitoa.
Iiris Lehto
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 77-82; doi:10.30668/janus.98390

Eeva Rossi
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 37-53; doi:10.30668/janus.85027

Abstract:
Tutkimuksessa tarkastellaan tutkijasosiaalityöntekijän toiminnallista ja tutkimuksellista asemoitumista iäkkäiden asumispalvelukeskuksessa. Tutkimus paikantuu etnografian autoetnografiseen perinteeseen. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan kokemuksiin tutkijasosiaalityöntekijänä ja aineistona ovat päiväkirjamerkinnät vuosien 2014-2016 kenttäjaksolta. Tutkimuksessa kysytään, millaisia positioita tutkijasosiaalityöntekijän rooliini asumispalvelukeskuksessa liittyy ja miten ne paikantuvat suhteessa organisaatioon, henkilökuntaan ja asiakkaisiin. Tutkimuksessa positio paikantui kolmeen toisiinsa liittyvään käsitepariin: virallinen – epävirallinen, ulkopuolinen – sisäpuolinen ja neutraali - hyvän tuottaja. Ensimmäinen käsitepari kuvaa tutkijasosiaalityöntekijän asemaa suhteessa työyhteisöön sekä organisaatioon. Ulkopuolinen kuvaa tutkijan kokemusta, joka osin liittyy epäviralliseen asemaan. Sisäpuolisuus liittyy asukkaiden rinnalla oloon ja heidän tukemiseensa. Kolmas käsitepari kuvaa tutkimuksen toteuttamista. Hyvän tuottaminen on asukkaiden auttamista. Neutraali etäännyttämistä kokemuksista.
Tiina Lehto-Lundén
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 83-89; doi:10.30668/janus.95691

Minna Zechner, Marjo Romakkaniemi
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 1-3; doi:10.30668/janus.103401

Outi Norema
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 95-97; doi:10.30668/janus.95616

Mari Susanna Kivistö
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 98-99; doi:10.30668/janus.103409

Jarno Valkonen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 93-95; doi:10.30668/janus.103408

Juha Hämäläinen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 90-93; doi:10.30668/janus.103407

Marjo Anneli Ring, Sanna Laulainen, Sari Rissanen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 21-36; doi:10.30668/janus.77316

Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan omaishoidon sopimuksellisuutta puheessa rakentuvana ilmiönä. Katse kiinnittyy siihen, millaista sopijuutta omaishoidon ohjaajat rakentavat haastattelupuheessa omaishoidontuen sopimusosapuolille. Aineistona on eri kuntien omaishoidon ohjauksessa työskentelevien 10 työntekijän haastattelut. Analyysimenetelmänä on käytetty diskurssianalyysiä. Analyysissa tarkastellaan, millaisilla selonteoilla omaishoidon ohjaajat sopimuksellisuudesta puhuvat ja millaista sopijuutta kielenkäytön avulla sopimusosapuolille rakennetaan. Kielellisen tarkastelun näkökulmasta omaishoitosopimus ei rakennu vain omaishoitajan ja omaishoidon ohjaajan väliseksi välineeksi, jolla sovitaan hoivanjaon ehdoista, vaan sopijuutta rakennetaan myös suhteessa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin odotuksiin. Sopijuuden kautta esimerkiksi uusinnetaan kotihoidon ensisijaisuutta ja kuntien säästötavoitteita asiakaslähtöisyyden kustannuksella.
Anne-Maria Karjalainen, Tuulikki Ukkonen-Mikkola, Milla Luodonpää-Manni, Ilkka Pietilä
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 29, pp 4-20; doi:10.30668/janus.80298

Abstract:
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lapsia ja vanhuksia kuvataan toimijuuden näkökulmasta neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kriittistä diskurssianalyysiä. Aineistosta oli tunnistettavissa kaksi toimijuuden diskurssia: passiivisen ja aktiivisen toimijuuden diskurssit, joissa molemmissa puhutaan lasten ja vanhusten toimijuudesta erityisesti palvelujärjestelmän kautta. Passiivisen toimijuuden diskurssissa erilaiset yhteiskunnalliset toimijat näyttäytyivät aktiivisina toimijoina lasten ja vanhusten sijaan. Aktiivisen toimijuuden puhe kietoutui palvelujärjestelmään, joka kuvautui keskeiseksi toimijuutta tuottavaksi tekijäksi. Lisäksi lasten toimijuus rakentuu tulevaisuudessa, kun taas vanhusten toimijuus on jotakin, mitä heillä on vanhenemisestaan huolimatta vielä jäljellä. Neljä suurinta puoluetta puhuvat vaaliohjelmissaan lasten ja vanhusten toimijuudesta julkisen sektorin järjestämien palveluiden kautta yllättävänkin yhdenmukaisella tavalla.
Mari Kattilakoski, Niina Rantamäki
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 374-391; doi:10.30668/janus.84079

Abstract:
Jäsennämme artikkelissa maaseudun paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin muotoutumiseen liittyviä tekijöitä. Lähtökohtanamme toimii paikallisten hyvinvointijärjestelmien teoria, jonka pohjalta kehitämme maaseudun paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin analyysiin soveltuvaa teoreettista tulkintamallia. Tässä käytämme apuna sosiaalitieteestä käsin rakentuvaa kompleksisuusajattelua. Nostamme esiin neljä alkuperäistä teoriaa täydentävää ja laajentavaa ulottuvuutta: paikallisuuden määrittymiseen vaikuttavat tekijät, kokonaisvaltainen näkökulma hyvinvointiin, vuorovaikutusta ja osallisuutta edistävät rakenteet ja toimintakäytännöt sekä tulevaisuusperspektiivi. Tältä pohjalta esittelemme maaseudun paikallisten hyvinvointijärjestelmien teoreettisen tulkintamallin, jonka avulla on mahdollista tunnistaa ja ymmärtää niitä moninaisia tekijöitä, joilla on vaikutusta ja merkitystä maaseutuyhteisöjen paikallisen hyvinvoinnin muotoutumisessa.
Marjo Kuronen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 416-418; doi:10.30668/janus.100459

Pälvi Rantala
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 412-416; doi:10.30668/janus.100458

Eija Maarit Eronen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 341-356; doi:10.30668/janus.66701

Abstract:
Tässä artikkelissa tarkastelen vertaisryhmätoimintaan osallistuneiden äitien kokemuksia ryhmän tarjoamasta omasta ajasta. Kysyn, mitä vertaisryhmän tarjoama oma aika äideille merkitsee. Tutkimuksen aineistona ovat kahdenkymmenenkolmen ryhmän toimintaan osallistuneen äidin haastattelut ja osallistuvan havainnoinnin perusteella kirjatut muistiinpanot. Aineisto on analysoitu fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa soveltaen. Tulosten mukaan oma aika merkitsee äideille ensinnäkin hengähdystaukoa, joka tarkoittaa irtaantumista lapsen hoivasta. Se antaa mahdollisuuden irtiottoon, joka merkitsee arjesta irtaantumista. Vaikeissa elämäntilanteissa irtiotto saa merkityksensä henkireikänä. Tutkimuksen perusteella vertaisryhmän tarjoama oma aika voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisena irtaantumisena niin hoivatyöstä kuin muustakin arkielämästä.
Anu-Riina Svenlin
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 404-409; doi:10.30668/janus.91071

Miina Liisa Arajärvi, Kaarina Mönkkönen, Taru Kekoni, Timo Toikko
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 357-373; doi:10.30668/janus.77900

Abstract:
Sosiaalityöntekijät työskentelevät nuorisopsykiatriassa erityistyöntekijöinä tuoden sosiaalista näkökulmaa moniammatilliseen vuoropuheluun. Nuorisopsykiatriassa on viime vuosina kehitetty hoitomalleja. Samalla erityistyöntekijöiden työnkuvaa on pyritty vahvistamaan. Artikkelissa sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden jäsentymistä tarkastellaan nuorisopsykiatrian avohoidon monialaisessa ja muuttuneessa toimintaympäristössä. Tutkimuksen aineisto koostuu nuorisopsykiatrian ammattilaisille järjestetyistä fokusryhmähaastatteluista. Nuorisopsykiatriassa psykososiaalinen sosiaalityö jäsennetään kaksoisroolina, joka koostuu nuoren sosiaalisen toimintakyvyn ja perheen kokonaistilanteen arvioimisesta ja palveluverkoston koordinoinnista sekä terapeuttisesta työstä. Ammattiryhmien haastatteluissa korostui yhteisesti näkemys siitä, että lähtökohtana sosiaalityöntekijän asiantuntijuudelle nuorisopsykiatriassa on ymmärrys psyykkisten oireiden vaikutuksesta nuoren sosiaaliseen toimintakykyyn.
Marjukka Rasa
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 396-403; doi:10.30668/janus.91790

Mikko Mäntysaari
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 410-412; doi:10.30668/janus.96035

Minna Zechner, Marjo Romakkaniemi
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 321-322; doi:10.30668/janus.100433

Risto Eräsaari
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 392-395; doi:10.30668/janus.97533

Mari Susanna Kivistö
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 419-420; doi:10.30668/janus.100437

Tuula-Riitta Välikoski, Tarja Pösö, Raija Huhtanen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 323-340; doi:10.30668/janus.89056

Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan lapsen huostaanottoon liittyviä kuulemistilaisuuksia institutionaalisena vuorovaikutuksena. Kuulemisen tarkoitus on selvittää asianosaisten mielipide huostaanottoon ja siihen liittyvään sijaishuoltoon sijoittamiseen. Koska mielipide – suostumus tai vastustus – vaikuttaa huostaanoton päätöksentekoprosessiin, kuuleminen on vuorovaikutustilanteena tärkeä. Teoreettisen taustan luovat organisaatioviestinnän institutionaalinen teoria ja sosiokulttuurinen näkökulma. Aineistona ovat litteroidut kuulemistilaisuudet (n=16), joissa ilmenevää vuorovaikutusta sekä osapuolien välisiä viestintäsuhteita analysoidaan temaattisesti. Vuorovaikutuksen tutkimuksen ohella tarkastelussa hyödynnetään oikeus- ja sosiaalityön tutkimuksen näkökulmia. Vaikka kuulemistilaisuus on virallinen, sen osapuolten väliset viestintäsuhteet asymmetriset ja asiakirjoilla siinä tärkeä rooli, sisältää tilaisuuden vuorovaikutus myös läheisyyttä ja välittämistä osoittavia viestintätekoja. Sosiaalityöntekijät eivät ohjaile asianosaisten mielipiteitä mihinkään suuntaan. Kriittiset kohdat liittyvät informaation tarjoamisen, mielipiteen ilmaisemisen ja dokumentoinnin ajoituksiin.
Johanna Hiitola, Niina Rantamäki
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 290-298; doi:10.30668/janus.92144

Leena Åkerblad, Kaisa Haapakoski
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 220-236; doi:10.30668/janus.83335

Abstract:
Yhteistoiminta ja asiakaskeskeisyys ovat ammatillisen kuntoutuksen keskeisiä elementtejä. Niihin voi liittyä jaettua toimijuutta, joka sisältää kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksia ja yhteisiin päämääriin sitoutumista. Tässä artikkelissa tarkastelemme jaettua toimijuutta haurastuttavia toiminta- ja puhetapoja ammatillisen kuntoutuksen yhteistoiminnassa. Aineisto kerättiin osana Kelan ammatillista kuntoutusselvitystä koskevaa arviointitutkimusta, ja se sisälsi eri osapuolten haastatteluja ja avoimia kyselyvastauksia. Temaattisessa analyysissa kiinnitimme huomiomme jaetun toimijuuden kannalta keskeisiin yhteistoiminnan prosesseihin. Suunnittelun ja päätöksenteon prosesseissa jaettua toimijuutta haurastuttivat jännitteiset ja jäykät toimintatavat. Niihin liittyi neuvotteluasemien epätasa-arvoisuutta, palvelun kehyksen ja kuntoutustyön arjen välisiä jännitteitä sekä ajallista epätahtisuutta. Sitoutumisen, vastuun ja tuen prosesseissa aktiivista, yksilöllistä toimijuutta korostavat ajattelutavat vaikeuttivat tuen jatkuvuuden tarpeen tunnistamista ja järjestelmien vastuunottoa.
Kirsti Lempiäinen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 306-309; doi:10.30668/janus.95996

Kati Kataja
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 318-319; doi:10.30668/janus.97292

Mari Susanna Kivistö, Sanna Hautala
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 254-272; doi:10.30668/janus.77648

Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan vammaissosiaalityön prosessien asiakaslähtöisyyttä. Aineistona toimivat asiakasdokumentit. Huomio kiinnitetään analyysissa ensin asiakaskohtaisiin prosesseihin ja niihin sisältyviin tapahtumiin. Tämän jälkeen aineiston prosesseja analysoidaan kokonaisuutena. Artikkelissa pyritään tuottamaan moninainen kuva asiakaslähtöisyyden todentumisista, sivuuttamisista ja näiden merkityksestä asiakkaana olevien ihmisten tilanteille. Analyysin tuloksena asiakaslähtöisyys näyttäytyy parhaimmillaan asiakasdokumentteihin kirjoitettuna ammattilaisen ja asiakkaan välisenä dialogina ja yhteistyönä. Työntekijän asiakaslähtöinen toiminta perustuu vahvaan toimijuuteen ja laadukkaaseen dokumentointiin, organisaation asiakaslähtöisyyden rakentuessa mahdollistavuudesta. Kehittämistarpeet kohdentuvat sekä prosessien toteuttamiseen, että niiden dokumentointiin. Tulokset osoittavat, että vammaissosiaalityön prosessien asiakaslähtöisyyden todentuminen edellyttää huomion keskittämistä asiakkaan elämäntilanteen ja elämänkulun kokonaisuuteen sosiaalityön työtehtävien tai pelkän prosessin lopputuloksen sijaan.
Teija Karttunen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 311-314; doi:10.30668/janus.91894

Minna Zechner, Marjo Romakkaniemi
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 217-219; doi:10.30668/janus.97291

Kirsi Günther, Eeva Ekqvist, Jenni Katajisto
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 273-289; doi:10.30668/janus.75551

Abstract:
Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä useampaa suomalaista naista. Tarkastelumme kohteena ovat tahattomasti lapsettomien naisten toiseuden kokemukset, jotka syntyvät, kun naiset vertaavat itseään muihin naisiin sekä yhteiskunnallisiin äitiysodotuksiin tehden eroa, arvottaen ja tuottaen erilaisuuden ja samanlaisuuden kokemuksia suhteessa toisiinsa. Kysymme: miten tahattomasti lapsettomat naiset kokevat toiseuden sekä ketkä ja mitkä tekijät synnyttävät heille toiseuden kokemuksia? Aineistona käytimme tahattomasti lapsettomien naisten kirjoituksia (N=22), joita erittelimme sisällönanalyysin keinoin. Paikansimme kirjoitelmista kolme toiseuden kokemuksen tapaa, jotka pitävät sisällään erilaisia toiseuden tuottamisen dynamiikkoja: 1) Lapsettomuus eriyttävänä kokemuksena, 2) Lapsettomuus yhdistävänä ja voimaannuttavana kokemuksena ja 3) Lapsen saanti toiseutta tuottavana kokemuksena. Naisten kokemus tahattomasta lapsettomuudesta on sekä negatiivisesti että positiivisesti värittynyttä; havaittavissa on myös vertaistuella saatuja yhdistäviä ja voimaannuttavia kokemuksia.
Mikael Nygård
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 309-311; doi:10.30668/janus.97289

Irja Nieminen, Tarja Vierula, Eija Paavilainen, Tarja Pösö
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 237-253; doi:10.30668/janus.80147

Abstract:
Tutkimme ammattilaisten näkemyksiä lasten ja perheiden palvelutarpeiden arviointiin liittyvän moniammatillisen yhteistyön ja tiedonvaihdon tilasta vuonna 2018 ja niissä vuoden 2019 aikana tapahtuneista muutoksista. Yksilöhaastatteluista (n=21) ja kokoustallenteista (n=5) koostuva aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Yhteistyössä ja tiedonvaihdossa on edelleen havaittavissa samoja pulmakohtia, joita osoitettiin olevan myös vuotta aiemmin: työnjako oman perustyön ja moniammatillisuutta edellyttävän työskentelyn välillä, rakenteellinen ja käytännöllinen johtaminen, tiedon puutteet ja varaukselliset ennakkoasenteet. Kuitenkin päämäärätietoinen rakenteiden ja toiminnan tapojen kehittäminen näytti saavan aikaan positiivisia muutoksia. Moniammatillisen yhteistyön ja tiedonvaihdon toimivuuden koettiin olevan yhteydessä siihen tehtävään, mitä niillä kulloinkin toteutettiin. Erityisesti kompleksiset lastensuojeluasiat haastavat lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisia. Heidän tietopohjaansa ja tiedon jakamisen käytäntöihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 115-132; doi:10.30668/janus.74407

Abstract:
Tarkastelemme tässä tutkimuksessa eri toimijoiden ylläpitämiä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joita pidetään osallisuustyön keskeisinä areenoina. Tutkimuksemme tehtävänä on kartoittaa Helsingissä toimivat kohtaamispaikat ja tarkastella niiden sijaintia ja saatavuutta kaupunginosatasolla sosioekonomisen huono-osaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu kaupunginosia koskevasta tilastotiedosta, kohtaamispaikkojen osoitetiedoista sekä kohtaamispaikoille suunnatusta kyselystä. Kuvailevien analyysien mukaan kohtaamispaikat sijaitsevat useammin sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla. Toisaalta palveluiden määrä suhteessa sosioekonomisesti huono-osaisten määrään on näillä alueilla kaikkein pienin. Kohtaamispaikkojen sijaintia selittäviä tekijöitä tarkastelimme Poisson-regressioanalyysin avulla. Täydessä mallissa vakioimme ikääntyvän väestön osuuden ja selittävinä tekijöinä tarkastelimme sosioekonomista huono-osaisuutta, asukasmäärää, kulkuyhteyksiä sekä hintatasoa. Tulostemme mukaan kohtaamispaikkojen määrä kasvaa sosioekonomisen huono-osaisuuden, väkimäärän mutta myös hintatason myötä.
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 133-149; doi:10.30668/janus.74160

Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityön opettajien näkemyksiä kaunokirjallisuuden hyödyntämisestä sosiaalityön opetuksessa. Tutkimusaineisto koostuu 14 kyselyvastauksesta sosiaalityötä Suomen eri yliopistoissa opettavilta henkilöiltä. Tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin opettajat ovat käyttäneet kaunokirjallisuutta sosiaalityön opetuksessa? Millaisina opettajat näkevät kaunokirjallisuuden käytön annin ja esteet sosiaalityön opetuksessa? Millaisiin yleisempiin sosiaalityön tietoperustaa koskeviin käsityksiin opettajien kaunokirjallisuutta koskevien pohdintojen voidaan nähdä kytkeytyvän? Vastanneet opettajat suhtautuvat kaunokirjallisuuden hyödyntämiseen myönteisesti, ja kaunokirjallisuuden nähdään tukevan monin tavoin opetusta. Kuitenkin esille tuodaan myös kaunokirjallisuuden hyödyntämisen haasteita. Opettajien vastauksissa korostuu näkemys reflektiivisyyden, pohdinnan, empatian ja omien tunteiden tarkastelemisen tärkeydestä sosiaalityön ammatillisuudessa. Toisaalta opettajat esittävät erilaisia näkökulmia kaunokirjallisuuden luonteeseen tiedon lähteenä.
Minna Zechner, Marjo Romakkaniemi
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 113-114; doi:10.30668/janus.95410

Johanna Järvinen-Tassopoulos,
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 150-167; doi:10.30668/janus.77614

Abstract:
Rahapelaamisen mahdollisuuksien kasvaessa sosiaalialalla toimivat työntekijät tulevat todennäköisesti kohtaamaan rahapeliongelmista kärsiviä asiakkaita. Työntekijöiden asiantuntijuutta tarvitaan asiakkaan ongelman tunnistamisessa, hänen auttamisessaan ja ohjaamisessaan oikeanlaisten palvelujen äärelle. Tätä laadullista tutkimusta varten haastateltiin 24 sosiaalialan ammattilaista, jotka työskentelevät eri toimipaikoissa eri puolilla Suomea. Suurimmalla osalla oli yliopistotutkinto sosiaalityöstä. Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Asiantuntijuus alkaa useimmiten yhteiskunnallisen ilmiön (eli ongelmapelaamisen) hahmottamisesta asiakkaiden kertomusten ja omien kokemusten perusteella. Asiantuntijuutta tarvitaan myös asiakkaan kohtaamisessa ja rahapelaamisen puheeksiotossa. Moni haastateltava piti rahapelaamisesta kysymistä tärkeänä, vaikka kaikki eivät aina muistaneet tehdä sitä. Asiantuntijuus ei ollut pelkästään yhden työntekijän varassa, vaan yhteistyötä tekemällä hyödynnettiin kollegoiden monipuolista asiantuntijuutta ja muiden ammattilaisten osaamista.
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 168-184; doi:10.30668/janus.75187

Abstract:
Artikkelissa tarkastellaan luottamusta kontekstina laaja organisaatiomuutos, jossa usean kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettiin kuntayhtymäksi. Haastatteluaineisto kerättiin eri tasojen johtajilta sekä työntekijöiltä eri toimialoilta ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Johtajiin sekä organisaatioon kohdistuneen luottamuksen muutosta tarkasteltiin luotettavuuden osatekijöillä, jotka vaikuttavat luottamuksen syntyyn. Luottamus sujuvoittaa yhdessä työskentelyä, edistää työtyytyväisyyttä ja edesauttaa organisaatiomuutoksen onnistumista, joten organisaatioissa kannattaa kiinnittää siihen huomiota. Muutokset johtamis- ja organisaatiorakenteessa, toimintakulttuurissa sekä osallisuuden kokemuksissa heikensivät johtajien ja uuden organisaation kokemista luotettavana. Muun muassa kuntayhtymän kehittämisen terveydenhoitokeskeisyys vaikutti tähän. Vastaavanlaisissa muutoksissa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota muutosviestintään, työntekijöiden ja johtajien tukemiseen sekä työntekijöiden ja eri johtotasojen väliseen vuorovaikutukseen.
Juha Klemelä
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 209-212; doi:10.30668/janus.95409

Kati Kataja
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 215-216; doi:10.30668/janus.95411

Pasi Huttunen
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 207-209; doi:10.30668/janus.91875

Kati Kataja
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 110-111; doi:10.30668/janus.90775

Pauli Niemelä
Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, Volume 28, pp 102-104; doi:10.30668/janus.90745

Page of 3
Articles per Page
by
Show export options
  Select all
Back to Top Top